Nämä sukat ei sitten valmistuneet ihan hetkessä. Ensimmäinen sukka on neulottu reilu kaksi vuotta sitten, talonrakennusprojektin aikana yhtenä lauantai-iltapäivänä. Paria en silloin ehtinyt tekemään ja sukka hautui ufo-korin pohjalla sen reilun kaksi vuotta. Eikä ole inspiroinut tehdä paria, kun neulomiskäsialakin on tuossa parissa vuodessa muuttunut ihan hirvittävästi; 2008 kesän jälkeen olen neulonut säännöllisesti koko ajan, joten tottakai muutosta on tullut. Mutta:

Malli: perussukka

Lanka: Novitan 7 veljestä, omenanvihreä 55g

Puikot: 4mm perusnovitat

Nämä on kaikessa karmeudessaan ihan hirveät. Mietin jo, puranko ensimmäisenkin ja neulon uudestaan, mutta kun on unisukiksi tarkoitettu niin eipä niillä loppuunsa ole niin väliä. Tarkoituksella valitsin isot puikot, että näistä tulisi  mahd. pehmeät, mikäli nyt seiskaveikasta voi sellaista tulla. Nyt valitsisin kyllä näihinkin ihan jonkun muun langan, seiskaveikka on hyvä kumpparisukiksi mutta unisukkiin jokin pehmeämpi lanka olis kyllä parempi. Parin aloittaminen kesti siis sen reilun kaksi vuotta, ja sukan valmiiksi saattaminen ehkä pari tuntia...

Neuloin näitä eilen illalla tenavien nukahdettua, ja sohvalla kilkutellessani mieskin heräsi kysymään että miksi neulot nyt tuollaisilla puikoilla (ehkä muutaman kerran hehkuttanut bambupuikkoja). Ja, kun vastasin ettei tätä kokoa ole vielä muuta, niin sain jonkinasteisen siunauksen käydä ne hankkimassa. Olisin tosin ostanut niitä jo eilen muutenkin, jos Ogelin parkki ei olisi ollut ihan täynnä. Loskassa kaksostenrattaiden kanssa ei oikein innostanut lähteä yrittämään tien/parkkipaikan ylitystä, kun tenavatkin oli jo siinä vaiheessa aika kypsiä. Ehkä viikonloppuna pääsen ostamaan, seuraavat projektit vaatii puikkoja...  Langanostolta yritän vielä välttyä, mutta  haluaisin kyllä tehdä sellaiset järkky 80-luku pinkit säärystimet juoksulenkkejä varten...