Tänään (ja eilen) näki päivänvalon yksi aiemmin mainitsemistani laukku-ideoista. Kerrankin tenavat nukkuivat jopa kahtena peräkkäisenä päivänä osan päiväunistaan yhtä aikaa, niin äipälle jäi aikaa harrastaa. Eilen leikkasin, tänään pääsin ompelemaan. Ja nyt illalla, kun tenavat olivat unten mailla jopa puoli yhdeksän jälkeen, pääsin jatkamaan tämän loppuun.

Tämä on ihan käsilaukkukokoa, 80-luvulta vaikutteita saanut putkikassistyyppinen-laukku. Päädyt siis pyöreät, ja päällä harmittavasti 5 cm liian lyhyt vetoketju. Mutta koska halusin tähän ehdottomasti metallisen ketjun, ei eurokankaalla ollut eilen muuta tarjota. Vastaaviin laukkuihin olen joskus netissä törmännyt, mutta kaavat tähän on kuitenkin ihan omat.  Päällisen materiaali on reilu puolitoistavuotta sitten ompelemastani äitiyshameesta, joka oli kiva muttei niin kiva että sitä alkaisin enempää säilömään. Hihnat ja tuo sivutasku on sitten taas niistä pikkuveljeni farkuista; jollakin tapaa kulutuspesty ja kulutettu kun värit ei menneet tasaisesti; hihnat on toisista kohtaa tummemmat kuin toisista.

           

Vuoriksi Ikeasta minulle aivan epätyypillinen mutta aivan ihana Gunilla- kangas, jota lisäsin tuohon ulkopuolen taskuunkin pienen siivun. Sisäpuolelle tein yksinkertaisen taskun ilman vetoketjua; harvoin käytän sivutaskuja ylipäätään vaan käsilaukussa tavarat on ihan sikinsokin. Näön vuoksi... En tiedä tikataanko farkut oikeasti jollain eri langalla, koska en saanut noista tikkauksista mitenkään erityisen farkkumaisia; siksi en lähtenyt noita hihnojakaan tikkaamaan kokonaan.

Tästä tuli omasta mielestäni pienistä puutteistaan huolimatta ihana!